Irreecha, Oromiyaa keessatti kabajamaa kan ta’e ayyaana guddaa fi aadaa ti. Ayyaanni kun uumamaaf galata galchuu, Waaqayyoon galateeffachuu fi nagaa, jaalalaa fi tokkummaa kadhachuuf kan kabajamu dha. Guyyaan Irreechaa kun yeroo baay’ee Bishaan Guddichaatti ykn bakka uumamaa magariisa ta’etti kabajama. Mee Irreecha jechuun maal jechuudha, seenaa isaa, akkasumas hiikaa fi barbaachisummaa isaa haa ilaallu.

Irreecha Jechuun Maal Jechuudha?

Irreecha jechuun jecha Oromoo yoo ta’u, hiikni isaa galata galchuu, eebba argachuu, Waaqayyoon galateeffachuu jechuu dha. Ayyaanni Irreechaa kun ayyaana galataa yoo ta’u, ummanni Oromoo galata Waaqayyoo kan galateeffatan yeroo itti kabajaniidha. Yeroo ayyaana kanaatti, namoonni gara bakka uumamaatti, kan akka laga ykn mukeetti deemuun galata Waaqayyoo galchu, eebba argachuu, akkasumas nagaa fi jaalalaaf kadhatu. Irreechi ayyaana uumamaa fi Waaqayyoon itti galateeffataniidha. Ayyaanni Irreechaa kun mallattoo tokkummaa, jaalalaa fi nagaa ti. Ummanni Oromoo ayyaana kana yeroo kabajan, jaalalli fi tokkummaan akka isaanii keessatti babal’atu abdii qabu.

Irreechi hedduu barbaachisaa kan ta’e aadaa Oromoo keessatti. Ayyaanni kun seenaa fi duudhaa Oromoo kan calaqqisiisu dha. Ayyaanni kun dhalootaa dhalootatti kan darbaa dhufe yoo ta’u, ummanni Oromoo aadaa fi duudhaa isaanii akka hin daganne kan taasisu dha. Ayyaanni Irreechaa yeroo baay’ee ji’a Fulbaanaa keessa kan kabajamu yoo ta’u, kunis yeroo aadaan Oromoo itti guddate dha. Guyyaan kun guyyaa uummanni Oromoo itti gammadan, itti wal argan, itti wal gargaaranii fi Waaqayyoon itti galateeffatan dha. Namoonni ayyaana kana irratti hirmaatan uffata aadaa miidhagaa uffatu, faaruu fi sirba aadaa sirbu, akkasumas kadhannaa adda addaa dhiheessu. Guyyaan Irreechaa guyyaa tokkummaa fi jaalalaa ti.

Seenaa Irreechaa

Seenaan Irreechaa fagoo kan deemu yoo ta’u, jaarraa hedduu dura kan jalqabame dha. Aadaan kun saba Oromoo wajjin kan walqabatu yoo ta’u, seenaa fi duudhaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Akka aadaa fi seenaa Oromootti, Irreechi jalqaba kan kabajame yeroo Oromoon rakkoo hamaa keessa turetti dha. Yeroo sana, namoonni Waaqayyootti iyyochaa turan, Waaqayyos kadhannaa isaanii dhaga’ee rakkoo irraa isaan oolche. Kana booda, ummanni Oromoo galata Waaqayyoo galchuuf ayyaana Irreechaa kabajuu jalqabe.

Irreechi jalqaba bakka tokkotti qofa kan kabajamu yoo ta’u, yeroo booda bakka adda addaatti kabajamu jalqabe. Keessattuu, Bishaan Guddichi (Hori Harsadii) bakka ayyaanni Irreechaa itti kabajamu keessaa isa tokko dha. Bishaan Guddichi bakka Oromoon itti wal ga’anii galata Waaqayyoo itti galchanii fi kadhannaa isaanii itti dhiheessan dha. Ayyaanni Irreechaa yeroo dheeraaf kan itti fufe yoo ta’u, dhalootaa dhalootatti darbaa dhufe. Har’as taanaan, ummanni Oromoo ayyaana kana kabajuudhaan aadaa fi duudhaa isaa eeggatee jira.

Hiikaa fi Barbaachisummaa Irreechaa

Irreechi ummata Oromoo biratti hiikaa guddaa qaba. Ayyaanni kun ayyaana galataa, ayyaana tokkummaa, ayyaana jaalalaa fi ayyaana nagaa ti. Irreechi mallattoo Waaqayyoon itti galateeffatani dha. Ummanni Oromoo Waaqayyoof galata kan galchan waan gaarii inni isaaniif godheef, akkasumas waan inni fuulduratti isaaniif godhuuf abdii qabaniif. Ayyaanni kun yeroo itti namoonni Waaqayyoon galateeffachuu fi kadhannaa dhiheessuudhaan walitti dhufeenya isaanii cimfatan dha.

Irreechi ayyaana tokkummaa ti. Ayyaanni kun ummata Oromoo bakka adda addaatti argaman walitti fida. Guyyaa Irreechaatti, namoonni wal arganii gammachuu isaanii walii qoodu, wal gargaaru, akkasumas tokkummaa isaanii cimfatu. Irreechi ayyaana jaalalaa ti. Ayyaanni kun jaalala ummata Oromoo gidduu jiru kan mul’isu dha. Namoonni guyyaa kana jaalalaan wal simatu, wal obsu, akkasumas walii yaadu. Irreechi ayyaana nagaa ti. Ayyaanni kun nagaa fi araaraaf kan kadhatani dha. Ummanni Oromoo guyyaa kana nagaa fi tasgabbiin akka biyya isaanii keessatti bu’u kadhatu.

Irreechi aadaa fi duudhaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Ayyaanni kun seenaa Oromoo kan calaqqisiisu yoo ta’u, dhalootaa dhalootatti darbaa dhufe. Ayyaanni kun ummanni Oromoo aadaa fi duudhaa isaanii akka hin daganne kan taasisu dha. Kanaafuu, Irreechi ayyaana guddaa fi barbaachisaa kan ta’e ummata Oromoo biratti.

Irreechi Akkamitti Kabajama?

Irreechi haala adda ta’een kan kabajamu yoo ta’u, qophii fi kabajaan isaa haala aadaa Oromoo wajjin wal simuun raawwatama. Guyyaan Irreechaa yeroo baay’ee Fulbaana keessa kan kabajamu yoo ta’u, yeroon kun yeroo itti biqiltuun magariisa ta’ee fi qonnaan bultoonni oomisha isaanii itti galfatan dha. Qophiin ayyaana kanaa torban muraasa dura kan jalqabu yoo ta’u, namoonni bakka ayyaanni itti kabajamu qopheessu, uffata aadaa isaanii qopheeffatu, akkasumas nyaata fi dhugaatii ayyaanichaa qopheessu.

Guyyaan Irreechaa yeroo jalqabu, namoonni gara bakka ayyaanni itti kabajamutti walitti qabamu. Bakki kun yeroo baay’ee bakka uumamaa magariisa ta’e, kan akka laga, haroo ykn mukeeti. Namoonni uffata aadaa isaanii miidhagaa ta’een uffatanii fi faaruu fi sirba aadaa sirbuudhaan gara bakka ayyaanichaa deemu. Bakka ayyaanichaatti erga ga’anii booda, namoonni wal simatu, wal gargaaru, akkasumas gammachuu isaanii walii qoodu.

Akkasumas, namoonni kadhannaa fi galata Waaqayyoof dhiheessu. Kadhannaan kun yeroo baay’ee geggeessaa aadaatiin kan geggeeffamu yoo ta’u, namoonni hundi kadhannaa keessatti hirmaatu. Kadhannaa booda, namoonni nyaata fi dhugaatii ayyaanichaa nyaatuu fi dhugu. Guyyaan Irreechaa guyyaa gammachuu fi jaalalaa ti. Namoonni guyyaa kana keessa jaalalaan wal simatu, wal obsu, akkasumas walii yaadu. Guyyaan Irreechaa galata Waaqayyoo galchuuf, tokkummaa cimsuuf, jaalala babal’isuuf, akkasumas nagaa kadhachuuf kan kabajamu dha.

Bakkeewwan Irreechi Itti Kabajamu

Irreechi bakka adda addaatti kan kabajamu yoo ta’u, bakkeewwan ayyaanni kun itti kabajamu keessaa muraasni:

• Bishaan Guddicha (Hori Harsadii): Kun bakka ayyaanni Irreechaa guddaan itti kabajamu yoo ta’u, Tulluu Dirree jedhamuun beekama. Bakki kun Finfinnee irraa gara kibbaatti kan argamu yoo ta’u, ummanni Oromoo kumaatamaan lakkaa’aman ayyaana kana kabajuuf bakka kanatti walitti qabamu.
• Hora Finfinnee: Kun bakka biraa kan Irreechi itti kabajamu yoo ta’u, Finfinnee keessatti argama. Bakki kun namoota hedduun kan jaallatamu yoo ta’u, ayyaana Irreechaa kabajuuf iddoo gaarii dha.
• Bakkeewwan Biroo: Irreechi bakka adda addaatti kan kabajamu yoo ta’u, bakkeewwan kanneen keessaa kan akka laga, haroo, tulluu fi mukeetti kabajama.

Bakkeewwan kanneen hundi bakka uumamaa miidhagaa ta’anii fi ayyaana Irreechaa kabajuuf mijataa dha. Namoonni bakka kanatti walitti qabamuudhaan galata Waaqayyoo galchu, kadhannaa dhiheessu, akkasumas aadaa fi duudhaa isaanii kabaju.

Dhuma

Irreechi ayyaana guddaa fi aadaa ummata Oromoo biratti qabu dha. Ayyaanni kun galata Waaqayyoo galchuuf, tokkummaa cimsuuf, jaalala babal’isuuf, akkasumas nagaa kadhachuuf kan kabajamu dha. Seenaan isaa fagoo kan deemu yoo ta’u, dhalootaa dhalootatti darbaa dhufe. Ayyaanni kun aadaa fi duudhaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Kanaafuu, Irreechi ayyaana guddaa fi barbaachisaa kan ta’e ummata Oromoo biratti. Guyyaan Irreechaa guyyaa tokkummaa, jaalalaa fi galataa ti. Ummanni Oromoo ayyaana kana kabajuudhaan aadaa fi duudhaa isaa eeggatee fuulduratti ni tamsaasa. Irreechi mallattoo nagaa, jaalalaa fi tokkummaa ti!